Tuon sinun kirjottamasi teksin luettuani, tunsit jotain .. jotain sellasta ''leikkimistä'', aivan kuin leikkisit mun kanssa? Taino, meijän leikit kyllä taitaa olla leikitty, ton pienen teksin takia, joka tosiaanki kerto enemmän kuin niiden kirjainten määrä ... sanojen määrä.
Olen sulle nykysin lelu, lelu jota sä jonkin aikaa rakastit, niitä oli useita kertoja, mut aina sä vaan sitten hylkäsit mut. Sillon kerrankin vaan katosit muutamaks kuukaudeks. Nyt sä olet sitten kyllästynyt muhun, leluun, joka näyttää nykysin sun silmissä siltä, että ihan sama vaikka joku heittäis ton roskikseen. Olen hylätty.
Nytten sä sitten vain syrjätät mut ja etit toista, lelua, jolla sä sitten leikit, en tiedä kuinka kauan.
Mutta suhun en palaa enään, koskaan.
Vaikka tää ei ole vielä ohi ..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti